Kansi on nyt maalattu, lakkaukset lakattu, enään loput kansivarusteet paikoilleen niin sitten olisi tältä erää valmista.
Värin ero vanhan auringonpolttaman ja uuden välillä on melkoinen.
Myös kannessa näkyy uuden maalin ja vanhan välinen ero. Vanha maali ei myöskään enään välttämättä takaa vesitiiviyttä. Alla oleva lasikuituhan imee vettä ja lasikuidun alla on puurekenteet. Kansi pitää siis maalata ainakin vanhalta osaltaan uudestaan. Lakkauksen väriero on enemmänkin esteettinen asia, sitäkin voi uusia, vähin erin, osa osalta, tulevien keväthuoltojen yhteydessä. Upealtahan tuo uusittu lakkaus kaikkineen näyttää, mutta kova hiominen siinä oli ja monta kerrosta lakkaa tarvittiin päälle. Alkutalven sisätiloissa kuivunut puu imi ohennettua lakkaa ihan kiitettävästi ja ensimmäisten ohentamattomien lakkakerrosten jälkeen lakkapinta vielä "kupli" puun sisällä olevien öljyjen vuoksi, joten siihen tarvittiin vielä hionta ja muutama viimmeistelevä lakkakerros.
Viimmeisteltyä jälkeä (yllä)
Alla olevassa kuvassa kajuutan uusi tuuletusventtiili. Alkuperäisen tilalle valitsin nyt tälläisen dorade tyypisen venttiilin joka käyttää ilmavirtausta hyväkseen toinen vaihtoehto olisi ollut aurikokennotuuletin, mutta nyt päädyttiin tälläiseen perinteisempään ratkaisuun. Mahdollinen roiskevesi valuu kannen ja ventiilin rungon välisistä raoista pois ja isompi roiske sulkee väliaikaisesti jousikuormitteisen venttiilin .
Vanerin reuna on viimmeistelty listalla, kuten ennenkin, mutta nyt lista kiertää myös etuosan ympäri. Alakuvassa yksityiskohtana näkyy nyt tehty pyöristetty pala, joka kiertää kattolevyn kulman.
Ohjaamo sekä uusittu karttataso nyt lopullisessa asussaan
Karttatason yksityiskohtia, listaukset ja tarkoituksella näkyviin jätetty kunigaslaudan pala. Kunigaslauta on honduras mahokia ja karttataso kahaya viilutettu.
Nyt sitten seuraavaksi Saronis siirtyy talvehtimaan lopun talven kylmään halliin ja keväällä työt jatkuu normaalien kevätkunnostusten ja viimmeistelyn merkeissä.
✰
Kiitokset vielä Haukiputaan JOM Veneen porukalle asiantuntevasta työstä venevanhuksen kunnostuksessa, itse toimin tässä vain apupoikana oman leipätyön mahdollistamissa rajoissa. Joskus sitä veneharrastaja tarvitsee ulkopuolista apua, ettei ylläpito käy mahdottomaksi, ja että veneen käyttöarvo säilyy.
Mitään rahallista järkeähän ei näinkin suuressa kunnostuksessa ole tämän ikäiselle veneelle. Mutta kun vene on kuitenkin osoittautunut monella tapaa hyväksi, ei veneen vaihtaminen kannata, ja päädyttiin tähän vaihtoehtoon. Tällä kunnostuksella ja hyvällä huolenpidolla veneelle toivotaan käyttöä vielä vuosikymmeniksi eteenpäin.
